09/06/2026
Vuosi sitten kesällä törmäsin Gartnerin ennusteeseen, jonka mukaan vuoteen 2027 mennessä 25 prosenttia maailman suurimmista yrityksistä rekrytoi aktiivisesti neurovähemmistöläisiä liiketoiminnan suorituskyvyn parantamiseksi.
Ajatus ei ollut mulle millään tavalla yllättävä. Päinvastoin.
Jos organisaatiot haluaa lisää innovatiivisuutta, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja uudenlaista ajattelua, neurodiversiteetin huomioiminen koko sen laajuudessaan on täysin looginen suunta rekrytoinnissa.
M***a mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän pohdin itse rekrytointia seuraavaa aikaa.
Rekrytointi rakentaa vetovoimaa, m***a työympäristöt, johtaminen ja toimintakulttuuri rakentaa pitovoimaa. Ja kysymykset pitovoiman äärellä kiinnostaa erityisen paljon.
Ei ole nimittäin hyötyä rakentaa rekryprosesseja, jotka tukevat neurodiversiteetin toteutumista, jos työympäristöt, johtamiskäytännöt ja toimintakulttuurit perustuvat edelleen ajatukseen yhdestä oikeasta tavasta tehdä työtä, ajatella ja palautua.
Jos organisaatio onnistuu houkuttelemaan sisään monimuotoisen joukon ihmisiä, m***a ympärillä olevat rakenteet eivät tue heidän tapaansa toimia, ongelma ei ole rekrytoinnissa. Ongelma on siinä, mitä tapahtuu rekrytoinnin jälkeen.
Kirjoitin tästä aiheesta pidemmin tämän viikon uutiskirjeessä. Uutiskirje on poikkeuksellisesti luettavissa myös verkossa.
Jos haluat samalla tarkastella omaa työympäristöä tästä näkökulmasta, voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi ja ladata maksuttoman ympäristöjen tarkistuslistan aistiesteettömyyden näkökulmasta.
Se on yksinkertainen ja tehokas tapa tunnistaa, millaiset asiat ympäristössänne tällä hetkellä kuormittaa erilaisia ihmisiä – ja millaisia keskusteluja niiden pohjalta voisi olla tarpeen käydä.
eevi-vihinen-uutiskirje.beehiiv.com
-
Eevi | Sillanrakentaja ihmisten, aistien ja tilojen välillä 🫱🏼🫲🏽